Minä olen miettinyt kirjojen merkitystä. Tuntuu, että hirveän moni ajattelee että lukeminen on tylsien ihmisten hommaa, joilla ei ole muutakaan. Tai että nörtit lukee. Minä en todellakaan myönnä kuuluvani kumpaankaan ryhmään. Mua ihmetyttää se, kun ihmiset yleensä edes sanoo noin. Mistä ne muka tietää? Ei mistään. Ne ei itse lue, tai lukee tosi vähän, koska se on niiden mielestä tylsää. Mutta ei se ole. Lukeminen on ihanaa. Sä voit yhtäkkiä hypätä toiseen maailmaan, olla siella mukana, näkemässä, kuulemassa ja tuntemassa. Se on ihan ainutlaatuista, koska kukaan muu ei koe sitä niin kuin sinä. Kuvittelet kirjan hahmot ja maiseman ihan omalla laillasi, kuin muut. Ei ole oikeaa eikä väärää. Astumalla siihen maailmaan unohtaa helposti omat murheet ja ongelmat, se on hyvä pakokeino. Mutta ei kirjoihin voi loputtomiin paeta. Täytyy olla myös oma elämä. Ja kirjat ovat useasti oikein hyviä oppaita. Kun olet lukenut miten Airi on jossakin kirjassa toiminut samassa tilanteessa, kuin missä sinä olet nyt, voi se auttaa. Itse en voisi elää ilman kirjoja. Minä rakastan lukemista ihan tosissani, vaikka en luekaan ihan kaikenlaisia kirjoja. Minusta on ihanaa tutustua erilaisiin näökulmiin; siinä oppii avarakatseiseksi. On ihanaa matkustaa kirjan henkilön mukana ulkomaille ja tuntea hänen ilonsa ja surunsa. Jokainen kirjailija ei niitä pysty kuvaamaan niin aidosti, että lukijalle välittyisi sama tunne, mutta on niitäkin. Minä haluaisin oppia kirjoittamaan niin. Kirjoitan paljon nytkin, mutta se on vain sellaista hassua höpötystä. Osaan kirjoittaa, tiedän sen, enkä pystyisi elämään ilman kirjoitustaitoanikaan. Se on harrastukseni. Ja minä en todellakaan ajattele, mitä joku ajattelee siitä, että luen paljon. Tai että rakastan kirjoittamista. Molemmat ovat sellaista, mitä ei voi sanoilla kuvailla kunnolla. Kirjat ovat ihan oma maailmansa, joihin on ihana astua aina kun on sillä tuulella.

Muutamia lempi kirjojani: Mirkka-sarja by Tuija Lehtinen, Laura-sarja by Tuija Lehtinen, www.liisanblogi.net by Tuija Lehtinen, Ennuskivien mahti by Flavia Bujor, Elämäni frettinä by Helena Meripaasi jne.

Muutamia oma kirjoittamia pidempiä tarinoita (kirjoiksi kutsutaan, mutta ei ne niin pitkiä kaikki ole) Ilona, saanko esitellä? Ilona ja värikäs syksy, Ilona ja kuviot sekaisin, Julma Kohtalo, www.koiratkateissa.com, Titta- sarja ( muutosten vuosi, Lomakuumetta, Kiemuroita.)