Mä olen miettinyt, että miksi luokissa on aina kamala häly. Musta on todella alkanut tuntua, että mun luokkalaisilla on kamalan heikot leuat, kun ei pysy suu kiinni. Ei se mua haittaa, ei sen puoleen, mä olen niin tottunut siihen. Mutta mua rassaa se, että silloin kun pitäisi olla hiljaa, kun ope yrittää selittää jotain läksyistä tai kokeista, niin tyypit huutaa kun niitä syötäis. Vaikka ei kiinnostaisikaan, mun mielestä pitäisi kumminkin osata pitää suu kiinni. Opettajat on hermoromahduksen partaalla, ja niiltä loppuu ääni. Kommentit ovat jo täysin tutut: "Haluatko sinä Ville tulla selittämään tämän jutun mun puolesta?" Tai: "Nyt jos te ette ole hiljaa, mä alan heittää porukkaa pihalle." Tai: "Turvat (tauko) tukkoon!" Sekä: "Olkaa nyt hiljaa, tai Ville joutuu tänne eteen istumaan." Ja mitä oppilaat tekevät? Hiljenevät hetkeksi, pientä supinaa kuuluu sieltä täältä ja sitten taas sama meno päällä. No ihan hyvä että pysyvät edes sen hetken hiljaa. Puhumisessa ei ole mitään pahaa, mutta hiljaa pitää osata olla silloin kun niin vaaditaan. Jollakin tosiaan voi olla pahanlaatuinen syndrooma puhumisesta, tai vain paljon asiaa, mutta silti. Kyllä mun on myönnettävä, että saatan itsekin hihittää tai puhua, kun pitäisi olla hiljaa, mutta en sentään huuda eikä ääneni kuulu toiselle puolelle luokkaa. Niin että ihmiset hyvät, kunnioittakaa toisianne edes sen verran, että hiljennytte kuuntelemaan mitä toisella on sanottavanaan. Se ei ole paljon pyydetty.