Mä olen monesti ajatellut, että ihmiset ovat aika itsekkäitä. Me elämme tässä maailmassa, monien satojen, miljardien ihmisten kanssa, mutta meitä ei oikeasti voi vähempää kiinnostaa, miten joku toisella puolella maailmaa voi. Olen huomannut tämän piirteen itsessäni, mikä on tietty kurjaa. Minua ei oikeasti voi vähempää kiinnostaa, onko Britneyllä täitä ja se on kalju kun ei taas että kuoliko joku ihminen Lapissa autokolarissa vai ei. Koska nämä asiat eivät kosketa minua yhtään. Siksi tunnen välillä olevani huono ihminen. Onko oikein olla ajattelematta muita ihmisiä?

Mutta toisaalta, kyllä minä olen huolissani asioista jotka minua koskettavat. Onko typerää olla huolissaan siitä, että tiikerit ovat kuolemassa sukupuuttoon ja että jääkarhut hukkuvat kun jäätiköt sulavat, kun ei kiinnosta yhtään, onko oma naapuri elossa vai ei. Menen ja tiedä, sillä minä en tiedä. Ihmiset ovat kiinnostuneita eri asioista, mutta eivät tee mitään yhdistääkseen voimansa.Joskus tosiaan tuntuu, ettemme me täällä voi mitään sille, mitä tapahtuu. Kuin emme kykenisi estämään tapahtuvaa. Kaikkihan me olemme vastuussa esim. tästä ilmastonmuutoksen jatkumisesta, mutta ajattelemma kaikki vain itseämme. ainakin ensin. On totta, että se on ihmisluonteessa, koska olemme tarpeeksi älykkäitä suojelemaan ja puolustamaan ensin itseämme ja vasta sitten muita.

En edes tajua mistä kirjoitan. joskus vain tuntuu, että mihin tämä maailma on menossa. Aina sanotaan, että se on ihminen, joka tämän on pilannut, ja siinä ollaan suurimmaksi osaksi oikeassa. Mutta se johtuu ihmisten hyväuskoisuudesta ja itsekkyydestä. Sitä ajatellaan, että jos nyt kaadetaan tämä jalkapallokentän kokoinen alue tätä sademetsää, niin osaahan ne elukat siirtyä pari sataa metriä tuonne päin. MUtta kun pian ne metrit muuttuvat kilometreiksi. Olen ihan oikeasti huolissani. Haluaisin tehdä asialla jotakin, mutta en taida uskoa itseeni tarpeeksi. Miten minä muka voisin auttaa? Niin me kaikki lopun perin ajattelemme. Me emme voi asialle mitään, niinhän se menee. mUtta ei voi kukaan muukaan. Se on meidän tehtävämme. Ei olla niin itsekkäitä. Ensi kerralla, kun vaikka vanhempasi pyytävät sinulta jotakin, ajattele ensin asiaa heidän kantiltaan. Aina kun ei tarvitse hyötyä itse tehdäkseen jotakin.