Mä olen miettinyt, että mitä on pelko. Miksi ihmiset pelkää? Miksi joku hakee tietoisesti pelon tunnetta? Lähdetään siitä, että melkein jokainen ihminen pelkää jotakin. Se ei siis saisi olla häpeän aihe. Kun kerran melkein jokainen pelkää jotain, mitä sitä omaa pelkoaan peittelemään? Myös pelko kertoo ihmisestä jotakin. Hiljainen ihminen pelkää joutuvansa tilanteeseen, jossa jotuu puhumaan suurelle joukolle, esiintymään. Voimakaspersoonallinen ihminen pelkää epäonnistumista. Joku pelkää pimeää, joku lintuja. Se on aika lailla luonnollista. Pelot on aika mukava keskustelun aihe. Jo siinä, että saa nauraa makeasti toiselle. Kuka olisi uskonut, että luokan kaunein tyttö Maija pelkää yleisiä vessoja? Tai tietokonenörtti tietokonepelien örkkejä? Ei kukaan. Ja pelot tekevät ihmisestä haavoittuvaisen, on helppo pilailla toisen kustannuksella ja aiheuttaa tälle lisää pelkotiloja. Mutta kuka oikeasti haluaa tehdä niin? En usko, että maailmassa on yhtäkään ihmistä, joka ei pelkäisi mitään. Kaikki pelkäävät jotakin, myönsi sen sitten tai ei. Viimeistään he pelkäävät  silloin, kuin ei voi muuta kuin pelätä. Pelätä toisen puolesta, tai omasta puolesta. Kun on vaarassa. Kuoleman ja pimeän pelot taitavat olla niitä yleisimpiä. Tai joku pelkää toisia ihmisiä. Näistä saisi loputtoman listan. Mutta miksi ihminen pelkää? Siinäpä vasta kysymys, johon en osaa antaa minäkään vastausta.Pelkoon liittyy usein joku trauma, kokemus, jota ei unohda noin vain. Se on alitajunnassa, ja tulee esille, vaikka käskiset sen mennä pois. Mutta pelon voi myös voittaa. Se vaatii äärimmäistä rohkeutta ja sisua, mutta se on mahdollista.  Pelkoa voi lievittää lukemalla siitä, tekemällä itselleen siedoitushoitoa. Seisoa jonkin aikaa pimeässä, kävellä hautausmaalla...Mitä vain.

Yritän tässä epätoivoisesti selittää, että pelkääminen ei ole häpeän asia, se on osoitus siitä, että olet normaali. Olet vain tavallinen kuolevainen. Pelko on tunnetila, samalla lailla, kuin mikä tahansa. Kukaan ei pelkää koko ajan, niin kuin kukaan ei ole vihainen koko ajan, kukaan ei ole iloinen koko ajan. Mutta onneksi pelolle voi aina tehdä jotain. Se ei ole helppoa, ei, mutta onneksi me voimme pyytää apua. Meidän ei tarvitse välttämättä olla pelkomme kanssa yksin. Maailmassa on varmaan jokin muukin ihminen, joka pelkää samaa asiaa kuin sinä. Plaah, mä alan kohta pelätä itseäni. Tässä tekstissä ei ollut mitään järkeä....x)